Iho on ihmisen suurin elin. Sen tehtävänä on suojata kehoa ulkoisilta tekijöiltä esimerkiksi säätelemällä elintoimintoja ja erittämällä mm. hikea ja talia. Iho myös korjaa vaurioita, vastaanottaa, aistii ja välittää tietoa aivoille. Kehon uhkatekijöitä ulkoisesti ovat esimerkiksi haitalliset säteilyt, mikrobit ja kemikaalit. Iho suojaa kehoa näiltä kaikilta. Lisäksi iho toimii vesieristeenä, joka estää nestehukan muodostumisen.
Orvaskesi eli epidermis on ihon päällimmäinen kerros, joka ei sisällä ollenkaan veri- tai imusuonia. Se uusiutuu jatkuvasti sen alimman kerroksen noustua pintaan ja hilseiltyä pois noin 3-4viikon aikana. Epidermiksessä on neljä kerrosta, jotka ovat:
1. Sarveissolukerros; sarveistunutta kudosta, joka koostuu kuolleista, kerotinisoituneista sarveissoluista
2. Jyväissolukerros; solujen sisällä valmistuu keratohyaliinijyväsiä, jotka muuttuvat keratiiniksi. Solujen tuma häviää ja solu sarveistuu marrasketeen.
3.Okasolukerros; keratinosyytit ovat okasuloja, joiden välillä on okamaisia desmosomeja.
4. Tyvisolukerros; epidermiksen alin kerros, joka koostuu tumallisista, jakaantuvista tyvisoluista. Melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä ja merkelin solut välittävät tuntoaistimuksia.
Verinahka eli dermis koostuu kollageenista ja elastiinista. Dermis sisältää runsaasti veri- ja imusuonia sekä hermoja. Siinä on kasvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen pääötteitä ja imusuonia.
Ihonalaiskerros eli subkutis on ihonalainen rasvakudos. Se liittää ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, rustoihin ja luihin. Hermokimput ja isot verisuonet haarautuvat subkutiksesta dermiksen hienompiin verisuoniin.
Hikirauhasia on kehossa sekä pieniä että isoja. Pieniä on kaikkialla kehossa ja isoja yleisemmin kehon karvaisilla alueilla. Hikirauhaset osallistuvat kehon lämmönsäätelyyn ja ne erittävät vettä. Ne sijaitsevat ihon dermiksen ja subkutiksen rajalla.
Talirauhanen sijaitsee kasvankohottajalihaksen ja kasvan välissä. Talin eritys voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Esimerkiksi murrosiässä sitä erittyy enemmän.
Karvankohottajalihas nostaa karvan pystyyn supistuessaan ja erittää samalla talia.
Hiukset:
Hius syntyy, kun hiusnystyssä jakautuu jatkuvasti soluja, Hiusnystyn yläosassa ovat melanosyytit, joista syntyy hiuksen väriaine. Hiusnysty tuottaa koko ajan uutta solukkoa, joka työntää jakaantuvaa solukkoa ylöspäin hiussipuliin. Solut litistyvät, menettävät tumansa ja muuttuvat pitkulaisiksi. Karva alkaa muodostua hiussipulissa. Hiukset keratinisoituvat, kun solu muuttuu pitkulaiseksi ja kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pintasoluksi. Hiuksen alkuaineet ovat hiili, vety, happi, typpi ja rikki.
Hiusten elinkaaressa on kolme vaihetta, jotka ovat:
1. Kavuvaihe
-Kestää 2-6 vuotta riippuen ihmisestä. Kasvuvaihe lyhenee ihmisen ikääntyessä. Solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupessa ylöspäin. Hiukset kasvavat noin sentin kuukaudessa. Noin 85-90% hiuksista on samanaikaisesti kasvuvaiheessa.
2. Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe
-Kestää noin kaksi viikkoa, jonka aikana hiusten kasvu loppuu solujen jakaantumisen loputtua. Karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu verisuonista ja ravinnonlähteistä. Hius ei kuitenkaan vielä irtoa hiuspohjasta. Noin prosentin verran hiuksia on samanaikaisesti siirtymävaiheessa.
3. Lepovaihe
-Kestää noin 2-4 kuukautta. Hius irtoaa hiuspohjasta ja hiusnystystä kehittyy uusi hius ja kasvuvaihe alkaa alusta. Noin 10-15% hiuksista on samanaikaisesti lepovaiheessa.
Karvatuppi kulkee dermiksestä epidermiksen läpi ihon pintaan. Se on kalvojen muodostama pussi, johon talirauhanen ja karvankohottajalihas ovat liittyneinä. Karvatupen pohjaosa, eli hiusnysty, on nysty, josta hius syntyy jatkuvan solunjakautumisen seurauksena.
Hiuksen ihonpäällisiä osia ovat:
Suomu- eli pintakerros, kuitukerros sekä ydinkerros
Suomukerros koostuu levymäisistä, rosoreunaisista, hiusta kiertävistä, päällekäisistä keratiinikuiduista, jotka päällekäin limittyessään muodostavat hiuksen pinnan.
Kuitukerroksen keratiinisolut koostuvat makrosäikeistä, joista jokainen muodostuu itsensä ympärille kiertyneistä mikrosäikeistä, jotka puolestaan koostuvat protosäikeistä. Kuitukerros antaa hiukselle myös joustavuuden.
Ydinkerros muodostuu tyhjistä onteloista. Ydin voi jatkua hiusvarren mitassa tai katketa ja alkaa uudelleen.
Hilseily
Hilseily on hiuspohjan epätasapainotila, jossa solujen tuotanto on kiihtynyt. Se voi olla sekä kuivaa että rasvaista hilseilyä. Hilseongelmaisen hiuspohjan iho uusiutuu noin 20 päivässä eli paljon nopeammin kuin tavallinen iho. Hilseilyä voi aiheutua monista syistä. Hilseily voi johtua esimerkiksi muuttuneista ruokatottumuksista, hormoneista, säävaihteluista tai vääristä pesu- ja hoitotuotteista. Hilse on siis tavallisesti merkki rasvaisesta, tulehtuneesta päänahasta ja tali-ihottumasta. Hilseilevä päänahka on usein kutiava ja siitä varisee pieniä valkoisia hilsehiukkasia.
Hilseilyä hoidetaan pesemällä päivittäin shampoolla, jotka ovat usein hilseongelmaan tarkoitettuja tuotteita apteekista. Itse olen huomannut tuttujeni kautta toimivaksi avuksi myös kookosöljyn sekä aloe vera-geelin.
Hiuksen rakenteelliset ja laadulliset ominaisuudet
Hiusten kasvun määrä, muoto ja laatu ovat jokaisella ihmisellä yksilöllisiä. Hiuslaatu on kuitenkin jaoiteltu kolmeen rotuun ihmisten asutuksen ja ihon mukaan. Kaukasialaiseen rotuun kuuluvat eurooppalaiset valkoihoiset, mongoloidiseen rotuun kuuluvat kiinalaiset, japanilaiset, eskimot ja intiaanit ja negroloidiseen rotuun kuuluvat tummaihoiset ihmiset. Näiden kolmen hiuslaadut ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi kaukasialaiset hiukset ovat yleensä ohuet ja vaaleat. Tummaihoisilla hiukset taas ovat yleensä hyvin kiharat, vaurioituvat ja vaikeat harjata. Mongoloidiset hiukset ovat hyvin paksut ja vastustuskykyiset.
Hiuksen laadullisia ominaisuuksia ovat mm. kihara, taipuisa, suora, jäntevä, liukas ja karkea. Siihen lasketaan myös hiuksen pituus ja kunto sekä paksuus.
Rakenteellisia ominaisuuksia ovat hiuksen joustavuus, venyvyys, taipuisuus, kiilto ja sähköisyys. Ne voivat muuttua erilaisten tuotteiden käytön myötä.
Lähteet:
http://www.girlsaskguys.com/fashion-style/a22730-a-guide-to-different-hair-types-color
http://jonnanhiusblogi.blogspot.fi/2015/12/iho-sairaudet_7.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiukset
http://www.hairfinder.com/hairquestions/hairgrowthphases.gif
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/n%C3%A4ytekirjat/alakoulu/e5o/e5/ihminen/iho_ja_ulkonako/iho/iho-full-png
Loppuun vielä kuva meidän torstain taideteoksesta. Tämä kuvaa siis hiusten kasvuvaiheita.
Lähteet:
http://www.girlsaskguys.com/fashion-style/a22730-a-guide-to-different-hair-types-color
http://jonnanhiusblogi.blogspot.fi/2015/12/iho-sairaudet_7.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiukset
http://www.hairfinder.com/hairquestions/hairgrowthphases.gif
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/n%C3%A4ytekirjat/alakoulu/e5o/e5/ihminen/iho_ja_ulkonako/iho/iho-full-png
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti